Kulta

Kulta lienee ensimmäinen metalli, jonka ihminen on oppinut tuntemaan. Se on yksi harvoista metalleista, joka esiintyy luonnossa täysin puhtaassa muodossa. Puhdas kulta on väriltään kiiltävän keltainen, pehmeää ja helposti muokattavaa. Lisäksi se johtaa erinomaisesti sähköä eikä reagoi useimpien kemikaalien kanssa. Hapoista kulta liukenee vain ns. kuningasveteen (typpi- ja suolahapon seos). Käytännössä tämä tarkoittaa, että esim. maahan haudattu kultaesine säilyy vuosituhansia muuttumattomana, kun lähes kaikki muut metallit ovat samassa ajassa syöpyneet olemattomiin. Näistä ominaisuuksista johtuen kultaa, hopeaa ja platinametalleja kutsutaankin jalometalleiksi.

Hapettumattomuutensa ja hyvän sähkönjohtavuutensa vuoksi kullan merkitys on suuri esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa. Kultaa käytetään johdin- ja liitinteknologiassa, joilta vaaditaan suurta luotettavuutta. Puhdas kulta on liian pehmeää, jotta siitä voitaisiin valmistaa käyttöä kestäviä koruja. Korukullan lujuuden lisäämiseksi kultaan seostetaankin tietyissä suhteissa hopeaa ja kuparia. Haluttaessa kultaseoksen väriksi vaaleanharmaa (ns. valkokulta) seosaineena käytetään palladiumia. Joskus valkokulta halutaan päällystää kirkkaamman vaaleaksi rodinoinnilla, jolloin koru pinnoitetaan galvaanisesti hyvin ohuella rodiumkerroksella. Me Taigakorulla emme halua käyttää keinotekoisena pitämäämme rodinointia, koska se aikaa myöten kuluu pois ja vaatii työlään uusimisen. Jos korun värin halutaan olevan kirkkaamman vaalea, suosittelemme käyttämään platinaa.

Ennen kullan hienokultapitoisuuden yksikkönä käytettiin karaattia (K), joka tarkoittaa seoksen massan 1/24-osaa. Esimerkiksi18 karaatin kultaseoksessa on hienokullan osuus 18/24. Nykyisin sama pitoisuus ilmoitetaan promilleina eli massan tuhannesosina luvulla 750 – eli aineen massasta on 750/1000 hienoa kultaa. Tavallisimmin Suomessa käytetään 585 ‰ kultaa. Erityisesti vaativimpiin kivenistutustöihin käytetään mieluummin 750 ‰ kultaa sen helpomman muokattavuuden vuoksi. On hyvä huomata, että 750 ‰ kullasta valmistettu sormus painaa noin 15% enemmän kuin vastaavin mitoin 585 ‰ kullasta valmistettu, koska seoksessa on enemmän ominaispainoltaan raskasta kultaa.